Piti itsekin ihan palata tuohon viimeiseen joulukuun ensimmäiseen ja ainoaan kirjoitukseen, että mitäs meille tänne silloin on kuulunut. Ja niinhän se oli, että pienen miehen kävely oli viittä vaille onnistumassa ja niinhän se nyt täällä jo onnistuu. Paitsi toppavaatteet päällä ulkona. Se on kai liian kummallista vielä. Ja joulun alla tämä tapahtui, eikä meistä kumpikaan ollut töissä ensiaskelien aikaan. Minäkin meinaan muutamia extrausvuoroja tein.
Nyt tuntuu, että täällä talossa on jo ihan oikea taapero. Vaikka parisen viikkoa vielä on ns. vauvavuotta jäljellä. Niinkuin aina kaikki tätä sanoo, mutta siis ihan järkyttävää miten nopeasti vuosi meni! Meillä ei siis oikeasti ole enää vauvaa vaan pieni poika joka tepsuttaa hieman liian suorin jaloin perässä senkun kerkeää.
Tai oikeastaan ne osat menevät toisin päin. Minä juoksen taaperon perässä senkun kerkeän ja en edes meinaa keretä.
Vaikka toi pikku taapero on nykyään joka paikassa, niin siitä yllätyin ettei joulukuusi kiinnostanut. Välillä kun hoksasi, että siellä joku kimaltaa niin vähän teki mieli käydä katsomassa. Mutta perhanan pisteliäät oksat piti huolen siitä, että pienet sormet ei liian lähelle päässyt. Ja niin me vaan tyydyttiin istumaan kuusen vierellä ja katseltiin huuli pyöreänä hienoja joulupalloja ja -naruja.
Nyt kun ollaan nippanappa selvitty joulun juhlimisesta niin seuraavat kolkuttaa jo ovella.
Niiden teemana on 1-vuotisbileet!
Jostain syystä kuitenkin toivon, että aika menisi hyvin hitaasti niin saataisiin nauttia vauvavuodesta vielä pikkiriikkisen aikaa.
Sen enempiä nyt tällä erää jaarittelematta, hyvää uutta vuotta ja mahtavaa tammikuuta.
Tästä on tainnut tulla minulle uusi lempparikuukausi ;)