No eikä, on sitä muutenkin, mutta melkoisella höyryllä tässä on menty eteenpäin ja päiviin toivoisin lisää tunteja jostain.
Toisaalta ei niitä tunteja kannattaisi olla enempää, kun energia lopahtaa jokatapauksessa.
Minua on puraissut ihan älytön sisustuskärpänen, mutta ei tahdo aika riittää sille. Voisin myös myydä pojan yhdistelmävaunut pois, niin saisin jonnekin tulevaisuuteen lisää sisustusrahaa, mutta nyt iskee tämä tunnevaihe päälle ja en millään meinaa raaskia.
Ne ovat kuitenkin täysin turhat ja ja vievät vaan säilytystilaa muilta asioilta.
Tuskin niitä kaipaisin sitten kun ne pois menisivät, mutta tämä ratkaisun tekeminen on vaikeaa.
Niihin sisältyy niin paljon muistoja.
Mutta maalaus- ja tapetointipuuhiin tarvitsisi ryhtyä. Pikkumies löysi nimittäin siellä jossain kehitysvaiheessa kädet ja ne näppärät pikkusormet osasi aloittaa tapetin repimisen aika ajoissa. Ja nyt kun piirtämisen jalo taito alkaa olla hanskassa, niin taiteilija on salaa toteuttanut itseään olohuoneen -selkeästi tylsään beigeen tapettiin.
Myös vasara ja ruuvimeisseli pysyy tämän vikkelän taiturin hyppysissä hienosti ja niillä hän on onneksi onnistunut paukuttamaan suht sallittuja asioita. Tai toistaiseksi ei ainakaan pahaa jälkeä ole vielä tullut. Mutta siis kerta pieninkin on sitä mieltä, että toimiin olisi tartuttava, niin eikö se sitten olisi? Kyllähän remonttipäätökset voi jättää vajaa kaksi vuotiaan päätettäväksi, eikö vaan?
-No sarkasmia.
Toki tässä on vielä tärkeitä mietintöjä edessä, kun en tiedä millä maalaisin ja mitä tapettia laittaisin? Jotenkin tuntuu, että ideoita ja tyylejä olisi niin paljon mitä haluaisin toteuttaa ettei tämä yksi talo vaan riitä kaikkeen. Menemmekö yksinkertaisella ja selkeällä vai rohkaisenko mieleni ja toteuttaisin jotain persoonallisempaa? Ei tämä meidän loppuelämän koti varmaankaan ole, mutta ei me nyt ihan piankaan olla pois muuttamassa. Silti jotain modernia ja siistiä kaipaan.
Ja kaipaan myös siksi remonttipuuhia, että siinä saa ajatukset ihan muualle työstä ja koulutehtävistä. Toki kaikki menisi päällekäin, mutta silti. Tuntuu, että vapaa hetkiin tarvitsee muita puuhia.
Vaikka kaikkein parhaimman puuhat ovat tietysti tässä.
Ei näihin hetkiin mitään pensseliä tarvitse <3
